Meidän elämään on mahtunut taas kaikkea kivaa... Kenestähän aloittaisi, vanhimmasta varmaan...

Cola pääsi Peten mukaan pohjoiseen reippaaksi viikoksi riekkoja katsastamaan. Kiitos jälleen sekä marialle jonka ansiosta Colan lihashuolto pelaa ja mummo on vetreässä kunnossa sekä petelle joka roudaa näitä meidän tyttöjä mukanaan. Valitettavasti papu pääsi siis mukaan myös - ensimmäisen kerran meillä epäonnistui astutus :( Nikin kanssa pidettiin ultran jälkeen pienet hiljaiset hautajaiset kun poika itki sylissä kun ei saanutkaan kauan odotettua papun pentua. 

Rudi oli lucan kanssa Ruotsin puolella metsästys hommissa. Qira oli ainoa joka joutui jäämään kotiin mutta ei kasvavan masun kanssa enää voi lähteä tunturiin remuamaan. Meidän qirasta on siis tulossa äiti- koira ja rudista ylpeä isukki :)) 

biisoneiden puolella upi senkun kasvaa rizun hellässä kurissa. Rizu on ottanut todella hyvin tämän meidän tehokaksikon haltuun ja pitää nämä herran kurissa ja nuhteessa, onneksi. Rizun kanssa ollaan käyty muutamissa näytelmissä, molemmista tuloksena EH. Dana odottaa upin kanssa näytelmä kelpoista turkkia päälle sekä upi ennen kaikkea 7 kk ikää....

itse kävin hakemassa vauhtia alkuviikosta terveyskeskuksen puolelta, tippa-timo oli herättämässä henkiin hieman reippaan vatsataudin jäljiltä. Onneksi kukaan muu ei saanut tätä taivaallista tautia itselleen! Voimat katosi kyllä niin lahjakkaasti että ei paljoa ole viime viikosta havaintoa. Muutenkin on kiva kevät tulossa kun tuo ranne minkä viime kesänä menin rikkomaan leikkiessäni lentäjää joudutaan leikkaamaan. Siellä on ihan suhteellisen kivasti kaikkea rikki ja kirurgi totesi että 6 viikkoon et tule kättäsi liikuttamaan... Mutta kun.... Minun piti tehdä vaikka mitä tälle keväällä, kouluttaa koiria, tehdä pihalle nurmikko, kuntoilla jaja... Mutta kait on seuraavakin vuosi olemassa, Huoh....