Että hujahti. Nyt kun miettii että mitähän me tehtiin, niin ehdittiinhän me tehdä vaikka mitä!

Perjantai aamuna suuntasimme ensin Koivujärvelle mökille nauttimaan Jounin eväistä. Ei tarvitse edes olla nälkä kun pääsee Jounin eväille niin varmasti tulee nälkä. Jounin liha- ja kalaruoat ja siihen päälle Seijan itsetehty leipä ja leivonnaiset....ei tarvitse enempää edes kirjoittaa kun maistuu taas niin herkulliselle pelkkä ajatuskin. Siitä suuntasimme Eipin luo leikkimään ja kun alkoi olla neitien päikkärien aika niin sitten kohti Kiuruvettä ja  liikuntahallia ja katsomaan Jamon sähläyspelejä. Eivät poijat selvinneet finaaliin asti tänä vuonna puolustamaan viime vuoden voittoaan  Mutta eihän sitä aina voi voittaa, säilyy poijilla nöyrä asenne elämään kun eivät olekaan voittamattomia

Lauantaina oli vuorossa Kiuruveden näyttely minne suuntasimme tutusti Emmin kanssa. Lapset lähtivät tietysti mukaan ja koiruuksista Nuka ja Qira. Meidän jengistä oli mukana myös Reko ( petosista), Rita ja Heta (papusista) sekä Qiran siskolikka Vicky. Päivän saldo oli seuraavanlainen ;

Reko PEN, KP, ROP-PENTU

Heta EH

Rita ERI

Qira ERI SA  PN1 SERT ROP

Vicky ERI SA PN2 VARASERT

Nuka ERI ROP-VET, BISVET 4

Kasvattajaryhmä koostui Ritasta, Vickystä, Qirasta ja Nukasta. Ryhmä sai KP ja näin ollen ROP-kasvattaja sekä vielä BIS-KASVATTAJA 2.

KIITOS kaikille mukana olleille - minulla oli ainakin hauskaa. Ja kiitos Martille ja Annelle pikku Myy kulhosta. Tämä "perinne" alkoi vuonna 2007 kun Pipa tuli meille hoitoon ja Pipan porukat toivat "hoitopalkkana" Tiuhti ja Viuhti mukin minulle. Siitä asti meille on kertynyt Muumisarjan mukeja ja jälkiruoka kulhoja. Ja jokainen niistä tuo muistoja mieleen

Sunnuntaina sain palautuksen maanpinnalle että muka jotain osasin agilitystä  Olimme Marian kanssa Kajaanissa treenaamassa Colan, Qiran, Vickyn ja Ladyn kanssa. Oli  muuten tosi hyvät treenit - ei voi sanoa että tykkäsin, nyt täytyy sanoa että RAKASTIN! Tätä täytyy saada lisää, mutta ensin pitää treenata muutamaa asiaa kotona ettei taas tule palautetta että sain tehtyä kaikki mahdolliset virheet mitä pystyi tekemään

Mutta kun ne on tuolla selkärangassa ne vanhat ohjaustyylit niin ei se vanha hetkessä uutta opi....mutta onneksi koirat sentään olivat taitavia. Colalle saatiin nitistettyä aikaakin kun ohjaaja teki vaan niin kuin piti - linjat tiukaksi kun koira ei tarvitse ylimääräisiä kaarroksia... aika luonnollista äkkiseltään...

Eilen sitten sain tehdä vaan paskahommia kotona. Jostain syystä on muutama kakkakokkare pihalla...ja seutu on muutenkin sen näköinen kuin sinne olisi muutama mammutti teurastettu talven aikana, sen verran siellä on luita levällään...

Niki on lähdössä reissuun Ukin kanssa tällä  viikolla, ihan itseäkin meenaa jo jännittää niin arvatkaa vaan onko poika kuin tulisilla hiilillä....