Meillä siitä on tullut meidän yleinen toteamus kun ihmetellään aina kotijoukkojen ja joskus muidenkin puolesta että missä se Katja taas luuraa... aina vastaus on kuulema että koiria treenaamassa...siis lahjattomat treenaa-muut osaa treenaamattakin...

Mutta aikuisten oikeasti olipas meillä pikkuisen hieno päivä sunnuntaina fasaaneilla. Colan ja Rocin pentu Köpi kävi tekemässä niin mallikkaita 11 kk ikäisen riiistatöitä että oli oksat pois. Jopa kaksi kokenutta metsämiestä meni niin sanattomaksi että koiran käskytys unohtui :DD onneksi on niin tottelevainen poika että kuunteli sujuvasti vierasta ääntäkin.

Papu jatkoi samaa linjaansa, haku kulki, linnut löytyi, oma-aloitteisia tiedotuksia ja nyt oli avanssi myös kunnossa. Ei tarvinnut antaa useaa käskyä kun neiti irtosi yhdellä kuin pyssyn suusta. Paukusta sitten pylly kenttään. Yhtään lintua ei raskittu pudottaa asti että riittäisivät loppukeväänkin.

Cola oli jälleen oma itsensä. Rouva oli ollut viime viikot aika vaisu mutta nyt vauhtia löytyi. Teki jotain semmoista mitä ei tähän mennessä ole tehnyt-tiedotti ja kaukaa. Kukaan meistä ei tiennyt vähään aikaa missä koira on mutta parin vihellyksen jälkeen sekin selvisi. Yksi jänisseisonta mistä ei kuitenkaan saatu pupupaistia kun jänis viisaana lähti niin liikkeelle että olisi pitänyt ampua koiran yli.

Robilla oli vauhtia vaikka muille jakaa. Näki toisten riistatöitä ja kuumeni niin että katsotttiin viisaammaksi antaa herran vaan juosta pellolla ja toivoa että yhtään jänistä ei satu eteen. Koira yritti väkisin koivikkoon kun tiesi missä linnut on mutta kuulolaite oli niin vähillä pattereilla tällä kertaa että koitettiin vaan välttää isommat vahingot.

Qira oli mukana myös ja esitti hyvää nuorten luokan hakua. Jäniksen jäljet kiinnosti suunnattomasti mutta hyi komennolla ohitti nekin tyylikkäästi. Yhtään lintua ei sattunut pikku akan hakualueelle.

Rudi  kävi tietolinnulla ja alkaa siihenkin häseltäjään pikku hiljaa tulla malttia- ensimmäisenä miekkonen yrittää aina vaan käydä linnun noutamassa pois mutta sitten hokasee kohta että taitaa olla elävä kaveri vielä. Mutta malttia pitää tulla rutkasti lisää...no Rudin elämä nyt on semmoista AD/HD touhua vielä muutenkin että ei voi vielä vaatia mitään missä pitäisi osata ajatella...kaksi hernettä päässä ei ole vielä kohdanneet hyvin montaa kertaa...ilkeydenteko mielessä vain ja siinä useasti kyllä. Meillä on suurin osa leikkieläimistä käyneet eläinlääkärillä kun niiltä on pitänyt amputoida jalkoja tai typistää korvia...ja muumitalon mamma on ollut pahalla tuulella kun on viskellyt astioita niin että ne on menneet rikki...semmoinen on meidän Räpä... ;DD