Eilen illalla saimme vapauttavan puhelinsoiton - Nuka on löytynyt! En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta kun puhelimesta kerrottiin että mummo on kunnossa. Sanoinkin soittajalle että minun täytyy kysyä varmaan vielä ajo-ohjeita uudelleen kun en varmaan muista ohjeita. Nuka oli teitä pitkin semmoisen 6 km päästä kotoa. Ja itkuhan siinä tuli kun Nuka taivalsi tulla autoa kohti. Onneksi ilosta tällä kertaa!

Kun lähdettiin ajamaan kotia kohti niin radiosta kuului juuri sanat ; meidän poika on tullut kotiin. Nuka pääsi myös saunaan ja ihan samppanjaa ei kupissa ollut mutta ruoka näytti maittavan. Minä tosin avasin breezerin - oli sen verran voittaja-fiilis!

KIITOS teille kaikille jotka olivat etsimässä Nukaa. Minusta tuntui että puoli kylää oli vaeltamassa pitkin metsiä, ajamassa ristiin rastiin teitä, kyselemässä lenkkeilijöiltä ja taloista, levittämässä viestiä eteenpäin. Uskomatonta huomata kuinka moni oli valmis auttamaan - ja mitä parhainta - Nuka saatiin elävänä kotiin  Nöyrä kiitos vielä kaikille